Köynnöspinaatti ”Järvensivu”, luomu

Hablitzia tamnoides

Monivuotinen köynnöspinaatti on kotoisin Kaukasian vuoristoseuduilta, missä se kasvaa yleensä vesistöjen varsilla. Sitä on kasvatettu suhteellisen kauan Suomessakin. Siementarhan lisäämä, Maatiainen ry:n kautta saatu kanta, on löydetty Tampereelta Järvensivun kaupunginosasta. Köynnöspinaatin arvo vihanneksena on jäänyt suurelle yleisölle lähes tuntemattomaksi, mikä on sääli, sillä köynnöspinaattia helppohoitoisempaa ja koristeellisempaa lehtivihanneskasvia on vaikea löytää.

Köynnöspinaatti viihtyy parhaiten puolivarjoisassa kasvupaikassa, läpäisevässä maassa. Sen voi istuttaa myös varjoon, mutta silloin kasvu jää heikommaksi. Aikaisinta satoa saa aurinkoiselta paikalta, mutta kesän kovimmassa paahteessa lehdet saattavat hiukan kärsiä. Versot kasvavat kesän aikana 2-4 metrin korkuisiksi ja vaativat tuen (tai runsaasti tilaa kasvaessaan maanmyötäisesti). Tueksi sopii esimerkiksi metalliverkko tai tiheähkö säleikkö, jossa on paljon melko ohuita tarttumakohtia. Köynnöspinaatista voidaan käyttää (maalis-)huhti-toukokuussa kevätversoja parsan tapaan ja sen jälkeen lehtiä pinaatin tapaan.

Siemenet vaativat itääkseen syyskylvön tai 1-2 kuukauden kylmäkäsittelyn (+1…+4 °C). Siemenet voi esimerkiksi kylvää helmi-maaliskuussa pintakylvönä tavalliseen taimimultaan kannelliseen muovirasiaan, jota pidetään riittävän kylmässä jääkaapissa (tarkista lämpötila mittarilla!). Siemenet peitetään hyvin ohuesti tai ei ollenkaan.

Kylvös pidetään tasaisen kosteana (mutta ei märkänä), tarkkaillaan säännöllisesti ja siirretään valoon kuukauden kuluttua tai viimeistään silloin, kun itäminen on alkanut. Myös kylvö talvella ruukkuun (tai muuhun pohjareiälliseen astiaan) ja ruukun laittaminen lumen alle luultavasti toimii (tätä emme ole itse kokeilleet).

Taimien vahvistuttua ne koulitaan isompiin ruukkuihin ja istutetaan lopulliselle kasvupaikalleen myöhemmin keväällä tai kesällä. Köynnöspinaatti on parhaimmillaan kasvaessaan seinustalla tai esimerkiksi aidan vieressä, jolloin taimietäisyys voi olla noin 15-30 cm. Tiheämmästä istutuksesta saa nopeammin tuuhean kasvuston. Jos paikka on sopiva ja taimet menestyvät, yksi kasvi tekee vuosi vuodelta enemmän versoja eli tavallaan leviää sivuille. Uusia taimia saattaa syntyä spontaanisti kylväytyneistä siemenistä. Ne voi jättää paikoilleen, jos tilaa on, tai ruukuttaa ja istuttaa myöhemmin toiseen paikkaan.

Suomalaisia luomusiemeniä (FI-EKO-102). Annos n. 0,1 g (riittää noin 30 kasviin).